sunnuntai 5. toukokuuta 2013

kiltti pelto

Tuuli tulee puuskissa. Se levittää vaahteransiemenet vasta haravoidusta kasasta pihoille ja teille. Lentäkää vain, minulla on aikaa ottaa teitä kiinni. Ehkä teistä kasvaa pieniä vaahterasiskoja näille isoille, jotka suojaavat taloa. Suren jo valmiiksi sitä päivää, kun ikipuut joudutaan kaatamaan. Mutta, silloin on teidän vuoronne pienet, kasvaa ja luoda pihamaa sellaiseksi kuin se aina olisi ollut juuri niin.

Eilen oli kylvöpäivä. Mies kylvi vehnää, lapset leskenlehtiä pieniin ruukkuihin, olivat pakahtua onnesta, miten hienosti se onnistui. Minä kylvin auringonkukan siemeniä odottamaan lämmintä maata. Symbolinen ele tälle kesälle, kuiskaan ilmaan toiveen. Että kaikkea olisi sopivissa määrin, vettä ja valoa. Linnut kiertelevät kylvettyä peltoa, etsivät matoja, ehkä vehnää, pohtii esikoinen huolissaan. Kyllä sitä riittää satoon, lohdutan. Traktorista heiluttaa isä ja tytär, vanha koira vahtii että kaikki sujuu. Kotiin kävellessä kerätään sylit täyteen isoja kiviä, pois pellolta, pois hevosvoimien ja pienten siementen tieltä. Kasvakaa vahvoiksi, me olemme hengessä mukana, koko perhe.

Kiltti pelto, älä tule paha sato, tule hyvä sato.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti